tag:blogger.com,1999:blog-38401441621950192282024-03-13T12:12:48.346+02:00Blogistiikkaa......Mitä lie.Unknownnoreply@blogger.comBlogger99125tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-33241455356165243752010-05-28T11:43:00.000+03:002010-05-28T11:43:50.366+03:00Tällasta tänäänÄmmälauma on kasvanut kolmeen, eli hoffikaartia edustaa Helmin ja Myytin lisäksi nykyään myös Varma (Egerian Beronika). Varma on varma, aikamoinen äitinsä toisinto joten sitä ei päästettykään sisarustensa tavoin maailmalle vaan juuttui reppana tänne ;)<br />
Helmi on pentujen jäljiltä (ja Varmaan verrattuna) hetkittäin jo aika mummeli, ainakin ulkoisesti; kuiva ja harmaa. Lauman ohjakset sillä on edelleen tiukasti tassuissaan.<br />
Myytti suhtautuu Varmaan kuin pikkusiskoon ainakin. Välillä pitää vähän ärhennellä ettei napero pääse luulemaan itsestään liikoja, mutta enin aika sujuu nujuten sulassa sovussa. Myyts voi jopa päätyä selälleen Varman pyöritettäväksi, ilman että täytyy repiä peliverkkareita. Blondiinille tuntuu myös olevan ihan mieleistä että sillä on nuorempi "ohjeistettava" ;) En tiedä onko tuo koira enemmän rasisti vai feministi, mutta selvästi Varma on Myytin silmissä enempi jotain kuin paimenpoika. Ämmät pelaa siis hyvin yhteen, samoin kaikki mustiaiset keskenään tilanteessa kuin tilanteessa, mutta prinsessa intoutuu edelleen helposti höykyttämään paimenta ainakin ulkona.<br />
Ketku on oma itsensä, kaikkien pentujen ihana namusetä, joka hoitaa, ohjaa ja leikittää. Ja on onnellinen pienestä kaverista ;) Ketku kävi uusintaluonnetestissä tuloksella +174p, laitan molempien testien osa-alueet näkyviin jahka ennätän.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-11314538513098810152010-01-26T23:09:00.000+02:002010-01-26T23:09:23.934+02:00Hiljaista on, epäilyttävän hiljaistaKaikki kirjoitteluenergia on nyt keskittynyt sattuneesta syystä pentublogiin (egerian.blogspot.com) mutta välillä kuulumisia tännekin (kun kerran nettikin toimii vaihteeksi).<br />
<br />
Helmi elää pentuhuuruista mammaelämäänsä vielä vaikka selvästi kaipaa myös meidän seuraa. Pentulaatikko on sille jo liian ahdas kaikkien 9 riiviön kanssa ja se nukkuukin pääasiassa joko laatikon vieressä tai meidän kammarissa.<br />
Myyttiä ja Ketkua kiinnostaa tietysti hirveästi ne piippaavat, räkyttävät ja haisevat otukset. Myyttiä vähän jännittääkin kun kosketusetäisyydelle pääsee mutta tuntuu kuitenkin suhtautuvan nassikoihin ihan kivasti. Ketkuraasu (hah) pääsi Ouluun lomailemaan siskolikan luokse kun Myytti päätti vihdoin aloittaa juoksunsakin. On käsittämätöntä miten rauhallista täällä on kun Ketku ei ole osallistumassa kaikkeen ja tunkemassa aina jonkun syliin. Ja hiljaista! Mistään ei kuulu että KEEETKU prkl!!! ;)<br />
K-man varmasti nauttii ihan kympillä siskon kanssa elelystä ja sillä tuskin on meitä kovakaan ikävä. Tiedä sitten vieläkö Jaakko, Hanna & Keira on samaa mieltä? ;)<br />
(Myönnän, on sitä tämän kaiken helppouden keskellä ikäväkin, ihan vähän vaan...)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-75230810319264052592009-12-20T18:19:00.001+02:002009-12-20T18:25:30.873+02:00Jäät <3 Myytti <3Kerrassaan mahtavaa kun Kivijärvikin on kunnolla jäässä. Myttyrän kanssa seikkailtiin pari tuntia tuolla jäällä ja vastarannalla ihan kaksisteen. Pimeäkin pääsi siellä pusikoissa rysytessä vähän yllättämään kun ei oikein malttanut palata. Mennään ny vielä vähän... Taskulampun mukaan ottaminenkin vilahti kyllä jossain takaraivossa mutta kuittasin sen sillä että eihän sitä nyt tossa jäällä tartte. Jos tulee pimeä niin suunnistaa sitten kotivalojen perusteella.<br />
Hyvä idea mutta harmi vaan että a) ne ei sentään niin tehokkaat ole että näkyisi tuonne metsän keskelle b) ei oo muuten meidän tönö ainoa valollinen torppa tässä lähirannoilla...<br />
<br />
Hävyttömän hauskaa oli. Hienoa huomata miten M on rentoutunut ja saanut itsevarmuutta. Se huiteli melko etäälläkin tsekkaamassa kiviä ja kaislatuppoja. Haastoi leikkiin ja kehtasi rähistä ja purra ihan reilustikin. Kaikesta sitä ihminen onkin onnellinen. Jossei kukaan meidän taistelua nähnyt niin taatusti ainakin kuuli ja äänen tuoma mielikuva tuskin vastasi todellisuutta :P Kukaan ei kuitenkaan rynnännyt pelastamaan mua hirveältä tappajapedolta joten ihan itse jouduin leikin lopettamaan. Hyvin se laski katossa rullanneet kierrokset välittömästi riittää-sanasta ennen kuin mulla oli edes omat kädet alhaalla. Se on paljon edistynyt tuossakin, pystyy kontrolloimaan niitä kierroksiaan. Myös alaspäin.. (Mistä allekirjoittaneen kohdalla ei voi vissiin sanoa samaa, kröhm).<br />
Rohkea, reipas ja itsenäinen siis. Ainakin pimeän tuloon saakka ;)<br />
<br />
Ihan kuin olisi ollut lenkillä hoffijunnun kanssa, siis.<br />
Mikä on miellyttävä yllätys sillä mä olen epäillyt useita kertoja että siinä on taatusti epäilyttävän runsas kerääntymä salukigeenejä :P Ulkonäöllisesti se onneksi jo muistuttaa huomattavasti enemmän hovawarttia kuin salukia mutta sen halu ja tarve <i>juosta... </i>Se on jotain ihan muuta kuin kellään meidän koirista koskaan. Se voi elää ilman painia, rähisemistä tai rapsutuksia, mutta ei ilman juoksemista. Tai tämän käsityksen siitä helposti saa ;) Hepulit on kyllä ihka-aitoja hoffihepuleita :DUnknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-4214663104589782302009-12-15T20:48:00.000+02:002009-12-15T20:48:37.881+02:00Paimenen kuvatuksiaKävin syksyllä Oulussa MH-toimitsijan C ja B-osuudet. Kursseilla oli ihan mukavaa mutta reissujen parasta antia oli ihan ehdottomasti se että saatiin majailla Ketkun siskolikan luona! Keiran riemuitkua kuunnellessa meinasi itsellekin tulla tippaa linssiin, ellei se olisi ollut niin huvittavaa :)<br />
Sisaruksethan oli pitkään paita & persus kunnes noita kilometrejä ilmaantui tuohon väliin jostain syystä. Paljoa ei kumminkaan kainosteltu, jutut jatkui niin koirilla kun vissiin emännilläkin suurin piirtein siitä mihin ne oli kauan sitten jääneet... Kiitos Hannalle & Jaakolle vielä majoituksesta ja erinomaisesta seurasta. Otetaan uusiksi vähän tiuhemmalla välillä, joohan? ;)<br />
<br />
Sisaruksia olisi voinut katsella vaikka kuinka kauan. Samat jutut, painit, ilmeet ja tavat... Ja sitä onnea kun pinoutuivat kasaan sohvalle meidän keskelle <3<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvK071GQH5mGw6Rs21omfll9CsUGR_FqfY-f1oju_XHXbgqfKAlwuIAoOKEJys2srV_QSx2mGwFN7kusxLDpcv76Jld03Gem667778iF27SshZq1gpTUWavW7jxKrWkAOQ2GjYFLo4U3GT/s1600-h/_MG_8877.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvK071GQH5mGw6Rs21omfll9CsUGR_FqfY-f1oju_XHXbgqfKAlwuIAoOKEJys2srV_QSx2mGwFN7kusxLDpcv76Jld03Gem667778iF27SshZq1gpTUWavW7jxKrWkAOQ2GjYFLo4U3GT/s400/_MG_8877.JPG" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV82YL7ZEQ9jvvWfvMnt_Nz39qh2zE1AT10hlSie_2-dIdmlGdDuvk7qiyV6R1Va14YnjA7PtemYRWZuXs82Ez03g8qLMo1aqWkuG_YR56nrsMkByFm20Okg9jf491NsT0JzMwCb_KlMkE/s1600-h/_MG_8869.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV82YL7ZEQ9jvvWfvMnt_Nz39qh2zE1AT10hlSie_2-dIdmlGdDuvk7qiyV6R1Va14YnjA7PtemYRWZuXs82Ez03g8qLMo1aqWkuG_YR56nrsMkByFm20Okg9jf491NsT0JzMwCb_KlMkE/s400/_MG_8869.JPG" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwCj9hnZwCflEbsf_ewT1XYHLkYJh1dVo_FO7V3FGFGmW7uP357nhln6eU4IHyzCptL39FJ20ooZ-LkHQpSeiCHC_fzC7uKjshHltBOB4-cggEHlfpdzp0OEuIfwIJyuGregSQUNDBy8HG/s1600-h/_MG_8871.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwCj9hnZwCflEbsf_ewT1XYHLkYJh1dVo_FO7V3FGFGmW7uP357nhln6eU4IHyzCptL39FJ20ooZ-LkHQpSeiCHC_fzC7uKjshHltBOB4-cggEHlfpdzp0OEuIfwIJyuGregSQUNDBy8HG/s400/_MG_8871.JPG" /></a><br />
</div><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdYa5qQlrhpE87DDV54oXgnHqbA0rEbExDBFBDEsG9Ly70Pm4q95UYodzaUJUQgEVqJneXhLpnS27HXxNoGqs2gFBcDiAHgtndXp40L4m1Sz1iO8obIeuU3eSbG66xpOkPf4aI6hIVcWv2/s1600-h/_MG_8860.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdYa5qQlrhpE87DDV54oXgnHqbA0rEbExDBFBDEsG9Ly70Pm4q95UYodzaUJUQgEVqJneXhLpnS27HXxNoGqs2gFBcDiAHgtndXp40L4m1Sz1iO8obIeuU3eSbG66xpOkPf4aI6hIVcWv2/s400/_MG_8860.JPG" /></a><br />
</div>Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-66702215392225924652009-12-14T14:18:00.000+02:002009-12-14T14:18:03.419+02:00Talvi on taas!Käsittämätöntä miten hyvältä voi tuntua se että ulkona on karmean kylmä... -18 astetta ja aivan upea aamulenkki :) Lunta ei ole kuin se pari senttiä mutta sekään ei haittaa kun se paukkuu ja narskuu jalkojen alla. Järvikin on yön aikana mennyt jäätymään. Ei olisi malttanut tulla sisälle lainkaan :P (nyt kun ymmärsi pukea tarpeeksi päälle, toisin kuin eilen...)<br />
<br />
Se huono puoli on että kuvaamisen vaivaa ei viitsi nähdä, mutta mitä siitä. Nyt on Talvi!Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-87074691681531165672009-12-14T03:29:00.003+02:002009-12-14T04:31:35.974+02:00Kirjoilla taas...Nettielämän köyhyys on jatkunut tämän syksynkin ja kaikki on tullut kuitattua vähän ketään kiinnosta -asenteella. Koska kotisivut vaatisi reippaasti niiden (jo sentään olemassa olevien) runsaiden ideoiden käytännön toteutusta niin on ehkä syytä aloittaa pehmeästi ja päivittää ensin blogi...<br /><br />Helmi on paksusti kantavana, Maha on koko maailma ja yhteys ulkomaailmaan tuntuu paikoin pätkivän. Paitsi tietysti silloin kun on pienikin mahdollisuus saada jotain syötävää...<br /><br />K-man on oma positiivinen itsensä. Sai viettää pari virallista sairaslomapäivää otettuaan pimeässä huoltohallissa yhteen polkupyörän kanssa ja päädyttyään sen seurauksena about 1,8m alaspäin, onneksi "vain" rasvamontun betonipohjalle. Se on yrittänyt lahjoa ja houkutella kaikkia tekemään kanssaan JOTAIN kantamalla sellaisen määrän esineitä, jotta voisi melkein kuvitella siinä olevan noutajaa paimenen sijasta. Koska ketään ei ole tarpeeksi kiinnostanut, tavarat on sitten päätyneet mitä mielenkiintoisempiin paikkoihin. Meiltä löytyy siis jälleen runsaasti mm. parittomia sukkia, kenkiä, tumppuja... Mitä meiltä EI löydy, on vielä runsaampi määrä sukkia, kenkiä, tumppuja, leluja, kyniä....<br /><br />Myttyrä on jälleen vähän fiksumpi Myttyrä. Sen älykkyyttä kyseenalaisesti kommentoivat blondivitsitkin on tainneet jo vähän vähentyä ;) Vähän niinkuin koiran kanssa eläisi, siis.<br />Myyps onnistui myös hankkimaan itselleen lepolomaa, jopa paremmalla tuloksella (ja pienemmällä vaivalla) kuin Ketku. Ulkona koheltaessaan jotenkin onnistui reväyttämään vasemman reitensä ja on sitten ollut "levossa", tai no remmastuskiellossa joka tapauksessa. Voitte sitten arvata kuinka paljon teiniprinsessaa kiinnostaa jotkut ohjeet ja määräykset ;) Lääkärin suosittelemaa hihnakuuria olisi vielä ollut viikko jäljellä mutta eilen Myytti päätti että kiitti, nyt riittää tätä lajia. Olivat Noan kanssa päättäneet lähteä ulkoilemaan sillä seurauksella että M sai tehokkaan nenänkäyttö- ja sprinttitreenin. Olin mustiaisten kanssa metsälenkillä kun pellonreunaa näkyi kiitävän omituinen kullanvärinen salama. Hetken piti katsoa jotta siis MIKÄ siellä menee?? Hyvin se pysyi meidän jäljellä vauhdista huolimatta (oi, miksi se ei treeneissä etene tuolla varmuudella?!?) ja onnistui jopa vaihtamaan ilmavainulle siinä kohden missä me sitä tarkkailtiin ylärinteestä, sen sijaan että olisi porhaltanut vain jälkeä pitkin. Ei ihan umpiblondi siis sittenkään?<br />Ja voi kertoa, jotta ei ole enää sairaslomalaisia meillä vaikka siellä kallioiden ja risukoiden seassa pyörivästä huutavasta kasasta en uskonut enää nousevan yhtään nelijalkaista koiraa. Jotta tämmöstä.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-55491317501760443752009-08-12T17:23:00.003+03:002009-08-12T17:28:53.089+03:00Onnea J & M!Vähän jälkijunassa kun tarkoitus oli laittaa kuvan kanssa mutta kuva tulee nyt sitten joskus myöhemmin.<br /><br />5.8.09 tuli team Egerian vahvalle taustajoukolle ja kepolle eli Jussille 29v mittariin. Samalla lyötiin ilmassa roikkunut päätös lukkoon eli Myytti ( Egerian Aveta ) jääpi pysyvästi huusholliin. Jussi sai siis lahjaksi nuoren ja nätin blondin. Vaihtoehtoja tuossa ei enää juurikaan ollut, parivaljakko sopii toisilleen kuin... no kuin isäntä ja hoffi parhaimmillaan.Unknownnoreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-27084279215394425622009-07-27T19:23:00.006+03:002009-07-27T20:43:17.368+03:00Tervakoski '09<div align="justify">Reissu on heitetty, klassiseen tapaan nahka helottaa ja arki väsyttää.</div><div align="justify"> </div><div align="justify">Lauantaina oli tokot. Nappiin ei tosiaan mennyt mutta paras tervistulos ever meille joten emme nillitä ;) Joukkue oli kuitenkin maailman paras paitoineen ja plakaatteineen! </div><div align="justify">Tuomarina oli Hannele pörsti.</div><div align="justify"></div><div align="justify"><br /></div><div align="justify"><em>Paikkamakuu 10</em> (Siitä huolimatta että mä kuvittelin että ykkösryhmän yksilösuorituksen on ensin, enkä tarkistanut asiaa. Ihmettelin vain kun 38 huudellaan, jotta missähän se pösilö mahtaa olla. Jaa 38... 38! Ei muuta kuin koira suoraan häkistä kentälle ja ohjaaja nöyränä pyytelemään anteeksi...)</div><div align="justify"><em>Seuraaminen taluttimetta 7</em> (Jälleen kerran mun pysähdys...)</div><div align="justify"><em>Maahanmeno 0</em> (yllätti jäämällä seisomaan)</div><div align="justify"><em>Luoksetulo 9,5</em></div><div align="justify"><em>Seisominen 9</em></div><div align="justify"><em>Noutaminen 6</em> (kapula tippui kerran, lähestyi mua vinosti -> päätti kiertää takaa -> huomasi taustajoukot juuri mun takana ja olisi mieluumin vienyt kapulan sinne)</div><div align="justify"><em>Kaukot 6</em> (vältteli mun katsetta, nousi kolmannella) </div><div align="justify"><em>Hyppy 5</em> (ohjaajalta ensin väärä käsky, istumiseenkin taisi tarvita kaksi)</div><div align="justify"><em>Kokonaisvaik. 7</em> ja <em>yht. 137,5</em></div><div align="justify"> </div><div align="justify">Johan oli kummallinen koe. Noin niinkuin mun osalta. Katrikin sanoi että olin ihan erilainen kuin aiemmin, ja siltä se tuntuikin. Mua ei oikeastaan jännittänyt lainkaan mistä seurasi sitten se etten ollut kovinkaan skarppi. Ensimmäistä kertaa ikinä myöskin ärsyynnyin koiran käytöksestä kehässä. Ei mitään hajua miksi jäi seisomaan eikä maate (ollaanko kenties treenattu seisomista enemmän viime aikoina?). Koira tajusi mokanneensa ja ehti nähdä mun otsankurtistuksen. Tämä ilmeisesti näkyi kahdessa sille vaikeassa liikkeessä eli noudossa (vältti eteentuloa) ja kaukoissa (vältteli mun [ehkä liian tiukkaa?] katsekontaktia).</div><div align="justify"></div><div align="justify"><br /></div><div align="justify">Melkein kuitenkin tienattiin joukkuekisanvoitto kotiin! Saatiin jopa hetki pidellä niitä ykköspyttyjä (hienot muuten olikin) ennen kuin jouduttiin luovuttamaan ne oikeasti ykköseksi tulleelle Piffien joukkueelle. Tyydyimme siis kakkossijaan ja alamme punomaan juonia ensi vuotta varten. Vai mitä, Kentän Kauhut?! ;)</div><div align="justify"><br /></div><div align="justify">***</div><div align="justify"><br /></div><div align="justify">Sunnuntaina näytelmät joihin oli ilmoitettu sekä Myytti että Helmi. Tuomarina avoimessa luokassa oli erittäin miellyttävä käytöksinen sveitsiläinen Elisabeth Dietschi.<br /></div><div align="justify">Myytti: EH</div><div align="justify"><em>2v. keskivaalea, keskivahva, tyypiltään sutjakka mutta muuten harmoninen. Saksipurenta. erittäin tummat silmät. Huulipigmentti saisi olla parempi. Korvat hieman takana kannetut. Erittäin hyvä selkälinja. Kulmausket edessä ok, takana hieman niukat. Rinnan syvyyttä saisi olla enemmän. Häntä ok. Erittäin temperamenttinen ja hieman varautunut. Liikunta sujuvaa mutta siitä puuttuu potku. Erittäin hyvää yhteispeliä ohjaajan ja koiran välillä.</em></div><div align="justify"><br /></div><div align="justify"><em></em></div><div align="justify">Helmi: EH</div><div align="justify"><em>6v keskisuuri, merkkivärinen narttu. Merkit hyvänväriset mutta hieman liialliset housuissa. Saksipurenta. Korvat erittäin takana kannetut. Oikea korva ei oikein kannettu. Seisoo edestä ja takaa suorin raajoin. Takaa ahdas. Kulmaukset ok. Liikkeessä selkä hiukan heikko. Häntä juuri ja juuri oikean mittainen. Erittäin ystävällinen luonne. Hyvä turkki.</em></div><div align="justify"><br /></div><div align="justify"><em></em></div><div align="justify">Etenkin Myytin arvosteluun olen tyytyväinen. Tuomari oli pohdiskellut erin ja eh:n välillä ja ilmeisesti varautuneisuus kallisti valinnan erittäin hyvään. Oli luonteen suhteen miellyttävän tarkkaavainen tuomari. Mua hiukan jännitti kuinka Mymmeli näyttelytilanteeseen ylipäätään suhtautuisi tämä kun oli sen toinen näyttely ja ensimmäinen tervistapahtuma. Pikku blondi käyttäytyi kuitenkin erinomaisen hienosti koko reissun. Kehässäkin oli enemmänkin hämmentynyt kuin varautunut :)</div><div align="center"><br /></div><div align="center"></div><div align="center"><br /></div><div align="center">***</div><div align="center"><br /></div><div align="center"></div><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5363192516537190130" style="DISPLAY: block; MARGIN: 0px auto 10px; WIDTH: 400px; CURSOR: hand; HEIGHT: 267px; TEXT-ALIGN: center" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizQ7HZUaavIJuB14mTsWJJIvfK_2rkVYxNhwBsqif-ZvdaGAxBNWVSjvPOZxhLaNdw_g7X4jmyTK7yb47cI-dRkQKuLLa62vD2gHoQ9a8bDjcZudE_yQs4Wau25ThIreAyIW8fOQ1Q2vvj/s400/_MG_6119.JPG" border="0" /> <p align="center">ÄS! HOO! WEE! SHW, JEE!</p><p align="center">Kiitoksia hauskasta viikonlopusta kaverit!<br /></p>Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-54781699563017953292009-07-24T10:38:00.003+03:002009-07-24T10:44:25.971+03:00Onnea Aat!Hurjasti onnea Egerian esikoiset! Tänään on se päivä kun mittariin pamahtaa "kypsät" 2 vuotta. Hienoja naperoita teistä on kasvanut ja varmasti harmaiden hiusten ja hampaiden kiristyksen lisäksi teistä on ollut suurta hupia omille (ja vieraille) ihmisille :)<br /><br />Onnea Elsa, Myytti, Nala, Ruska, Panu, Rokkis, Hessu, Sohvi ja Jörö omistajineen! Ei vielä tarvitse aikuistua vaikka "isoja" jo olettekin ;)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-25727910109885033262009-07-16T17:54:00.007+03:002009-07-16T19:14:28.140+03:00SM-TOKO, Kangasala 11.7.09<p>Meidän ei pitänyt tänä vuonna tokoilla ollenkaan mutta Katri on hyvä puhumaan mut kaikkeen, kuten SM-kisoihin ja rotumestaruuksiin...</p><p>Tuloksena hikinen ykköstulos mutta olen tosi tyytyväinen koiran työskentelyyn. Paikalla oltiin hiukan päälle 7 aamulla, meidän suoritusvuoro oli joskus yhden jälkeen ( ja me oltiin joukkueemme ensimmäiset kehäänmenijät...). Hemp oli aamulla intoa täynnä mutta päivän makoilu häkissä hiukan latisti sen fiilistä. Mikä saattoi tietysti olla ihan hyväkin, malttoi keskittyä ;) Lisäksi suoritukset oli jaettu useampaan kehään, joissa etenkin 1 ja 2 välissä tuli reilusti odotusaikaa. </p><p>Pisteet kehittäin:</p><p>Kehä 1, M. Packalen: paikkamakuu 10, nouto 9, kokonaisvaik. 9.</p><p>Kehä 2, A. Juhantalo-Kakkola: seuraaminen 8, liikkeestä maahanmeno 9, kokonaisvaik. 8.</p><p>Kehä 3, S. Pollari: luoksetulo 8, liikkeestä seisominen 8, kauko-ohjaus 6, kok. vaik 7.</p><p>yht. 162p, 1. tulos.</p><p>Paikkamakuu oli jostain syystä tosi monelle ongelma. En nähnyt yhtään avoimessa ryhmää jossa joku ei olisi noussut. Noudossa Helmi jäi innostuksissaan vinoon perusasennossa. </p><p>Seuraamisessa ryssin itse pysähtymisen; alkukesästä jouduin harjoittelemaan pysähtymistä ilman koiraa jotta saisin selkärankaani että jalkojen ei tartte liimautua maahan heti LO:n käskyn tullessa. Jännityksessä ensimmäinen pysähdys kuitenkin lipsahti sillä seurauksella että H ei pysty samassa ajassa pysähtymään vaan menee ohi ja joutuu kiertämään mun ympärille uuteen perusasentoon. Huomasin kyllä heti mokani ja toisella kerralla onnistuin pysymään kuosissa vähän paremmin. Maahanmenon pistevähennyksestä mulla ei ole käsitystä mistä tuli. Hypyn 3p lähti mun sekunnin epäröinnistä ennen istu -käskyä eli Helmi jäi seisomaan. Tuli oikosulku ja piti miettiä että saihan sen käskyn antaa itsenäisesti... Istui kyllä heti uudesta käskystä.</p><p>Luoksetulo... en kyllä kykene enää muistamaan mistä meni 2p. Tuplakäskyjä ei ollut joten luultavasti ei ollut kyllin nopea tmv. Ennen liikkeestä seisomaan jäämistä meikäläisen pakka sotkeutui niinkin vakavasta asiasta kun liikkeenohjaaja kertoi että hän antaa luvan käskylle... Olin jo valmis suorittamaan liikettä, en ensin kuullut mitä LO sanoi ja kun hää toisti niin en silti meinannut ymmärtää, enkä sitten tajunnut koota itseäni uudestaan. Siinä vaiheessa kun olisi kuulunut sanoa sto! niin mun suussani oli joku pieni porsas joka vinkaisi <span style="font-size:78%;">seiiiiiis.... </span><span style="font-size:100%;">Jossain kohti i:tä tajusin että vops, väärä käsky (ei tarkoita meillä mitään) ja meinasin antaa uuden. Luotin kuotenkin siihen että koirra pysähtyi koska ainakaan se ei enää seurannut (ja mitä muuta se nyt muka olisi voinut tehdä...?). En sitten tiedä mistä 2p tarkalleen ottaen putosi. Kaukot on se missä oikeasti olin itselleni jo kiukkuinen. Katri vielä juuri vikoissa treeneissä muistutti että pidä huoli että koira katsoo ohjaajaa kun käsky tulee. No ei. H reagoi johonkin mitä tapahtui VOI-kehän suunnalla ja katseli sinne, S antoi käskyn ja antoi uudenkin käskyn ennen kuin tajusi vetää henkeä sen verran että koira kerkesi siirtämään huomionsa takaisin ohjaajaan. Kolmas istu-käsky siis vasta oli tehokas.</span></p><p><span style="font-size:100%;">Hengissä siis selvittiin :P Eikä perjantaina loukattu jalkakaan vihoitellut kovin paljoa 12-tuntisesta päivästä, kiitos aggressiivisen hoidon ja Muuramen TK:n hoitajien teippaustaitojen... Jännitti kyllä niin että oksetti mutta onneksi oli hyvää seuraa joka tsemppasi ja sai aina välillä tuikattua järkeä päähän ettei ihantullut karattua koko kisapaikalta. Kiitos kaikille hoffisteille "leiri"seurasta, joukkuekavereille Atelle & Katrille hienosta kisasta ja kepo-Pasille assisteeraaamisesta niin kuvaamisen kuin muunkin suhteen. Sen verran kivaa oli että melkein voisi joa harkita kokeilevansa ensi vuonna uudestaan :P</span></p>Unknownnoreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-25163127823434469652009-07-02T12:04:00.002+03:002009-07-02T12:56:58.058+03:00Mitä meille kuuluu?<p>Edellisessä viestissä onniteltiin Rokkista joten mainittakoon ensimmäisenä että samalla reissulla kuvatut Elsa (Andraste) ja Myytti (Aveta) saivat myös viralliset tuloksensa A/A ja 0/0, polvet 0 ja silmät puhtaat :)</p><p>Kaikki tulokset löytyvät kootusti <a href="http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=EGERIAN">Koiranetistä.</a></p><p>Myytti on asunnut meillä toukokuun loppupuolelta saakka. Kahden nartun egot eivät enää mahtuneet samoihin tiloihin joten turvallisuussyistä Myytti vaihtoi meidän laumaan. Aika näyttää jääkö se pysyvästi tänne vai tuleeko vastaan jokin vielä parempi vaihtoehto. </p><p>Kotisivujen palautuminen toimintaan alkaa kuulemma häämöttää, mutta kovin nopeaan aikatauluun en usko...</p><p>Laittakaa vain kaikki lisää kuulumisia ja tuloksia. Sähköpostiin saatan vastailla hitaasti mutta kaikki tulee varmasti luettua enemmän kuin mielellään :)</p><p>Tervakoskelle on tulossa sekä Helmi että Myytti, joten siellä toivottavasti nähdään mahdollisimman monta uutta ja vanhaa tuttua ;)</p><p>Hauskaa kesää!</p><p>Sarinka, Jussi, Ea ja Noa sekä karvalauma Helmi, Ketku & Myytti</p><p></p>Unknownnoreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-87447471065054313092009-05-13T13:33:00.002+03:002009-05-13T13:35:47.901+03:00Onnea Rokkis!Rokkiksen kuvaustulokset vahvistettu (E. Albiorix) lonkat A/A ja kyynärät 0/0 :)<br /><br />Samaan syssyyn otetut kilpparitestit tulivatten myös ja kaikkien kolmen (E. Albiorix, Andraste ja Aveta) kohdalla puhtaat :)Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-24412115566090847492009-04-17T13:12:00.002+03:002009-04-17T13:18:16.980+03:00Lisää kuvaustuloksia odotellaan.Rokkis (E. Albiorix) ja tytöt Elsa (E. Andraste) ja Myytti (E. Aveta) käväisivät tiistaina Jari Ahon käpälöitävänä Joensuussa. Terveeltä näytti, lonkka- ja kyynärkuville odotellaan Kennenlliiton vahvistusta mutta hyvältä näyttivät. Olkapäät, polvet ja silmät samaten olivat ok!<br /><br />Ketkun silmät tutkaistiin samalla ja buenot oli myös ne killittimet.<br /><br />Kiitos Mika, Niina ja Pekka että lähditte mukaan! Oli kiva nähdä ja ähky jatkui vielä kotonakin ;)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-55743249985250846972009-04-09T08:02:00.003+03:002009-04-09T08:08:04.029+03:00PantsuKaikki viimeksi otetut kuvat meni aika lailla päin pyllyä joten lohdutukseksi bonuksena Panun 1v kuva viime kesältä.<br /><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBT5KokmYOYA84ALz1aC1tPbsZvzt8Vi0yB1-zkRakkTQNq0kZnQ1pGLe9HCBxdreppLtCjRdzlATa3xJQSnwsznCDqtb_fjP1vjib0wBp_QMPo6v315d-e3-ITzRFioBwvfpOMolT3Cyv/s1600-h/_MG_9368+copy.jpg"><img style="margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 279px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBT5KokmYOYA84ALz1aC1tPbsZvzt8Vi0yB1-zkRakkTQNq0kZnQ1pGLe9HCBxdreppLtCjRdzlATa3xJQSnwsznCDqtb_fjP1vjib0wBp_QMPo6v315d-e3-ITzRFioBwvfpOMolT3Cyv/s400/_MG_9368+copy.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5322553389660611666" border="0" /></a><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGnHjdail7DG3dr5onVIJOhB7MxeqCScl3oYBunTOuUw0xFw4skGjteTEM72zUUd1aSqi-9lb-_SqUy6yvSIHOpBFtWIP03aSF_3hWuTzgTo2TCcf-YwsNzIUByKiGK1ZW2S_xMYgyQIvW/s1600-h/_MG_4301.jpg"><img style="margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 267px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGnHjdail7DG3dr5onVIJOhB7MxeqCScl3oYBunTOuUw0xFw4skGjteTEM72zUUd1aSqi-9lb-_SqUy6yvSIHOpBFtWIP03aSF_3hWuTzgTo2TCcf-YwsNzIUByKiGK1ZW2S_xMYgyQIvW/s400/_MG_4301.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5322552784419784818" border="0" /></a>Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-85153499586840749542009-04-06T01:25:00.002+03:002009-04-06T01:33:59.254+03:00VälipäivitystäHerranjestas sentään. Olenpa ollut laiska kirjoittamaan... Netissä ei paljoa ehdi luurailemaan mutta reenaamaan on sentään keretty. Edes vähän.<br /><br />Nyt on tottiksessa taas edessä uusi kausi. Tai "uusi", vastaavia ongelmia on ollut aiemminkin. Eli koirilla on nupit kaakossa jo heti kentälle tullessa, keskittyminen ja tarkkuus sitten vähän sinne päin. Olen tämä tiedostanut ja silti huomaan jälleen kerran ottaneeni "vauhtitreenit". Tyypillistä. Niitä ennakkosuunnitelmia paperille vain!<br /><br />Sohvin (Egerian Arduinna) ja Panun (E. Avalloc) lonkat & kyynärät on nyt virallisestikin A/A 0/0. Hienoa!<br /><br />Panu on ilahduttanut (juu, oikeasti ilahduttanut) meitä läsnäolollaan muutaman päivän. Pikkupaviaanista on kasvanut koira :) Kuvia ja kuulumisia tuonnempana.Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-29557790173263652902009-01-22T00:49:00.000+02:002009-01-22T00:50:08.012+02:00H&H<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_Udvq_7g-HV_b7CgOqOd7FrkRaVzON4czjzOO4mk6EJfs-dFDzGAVkbY962rutfgdwJ2jCDKmP1a8PVFz74G86G2Kzp71oPqZiKSKG6SeeoqiUPAcQy4hph_EGKWDCQcO98BVye0Sqkz3/s1600-h/_MG_3416b.jpg"><img style="margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 245px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_Udvq_7g-HV_b7CgOqOd7FrkRaVzON4czjzOO4mk6EJfs-dFDzGAVkbY962rutfgdwJ2jCDKmP1a8PVFz74G86G2Kzp71oPqZiKSKG6SeeoqiUPAcQy4hph_EGKWDCQcO98BVye0Sqkz3/s400/_MG_3416b.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5293882999068240194" border="0" /></a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-30622993268899557082009-01-08T00:28:00.002+02:002009-01-08T00:36:59.144+02:00Maanantain hieronnatKetkun selkä oli tosi paljon parempi. Muuta ei oikeastaan ollut kuin että oikea puoli oli tiukempi. Ensimmäinen kerta kun Ketku ihan todella rentoutui ja nautti rauhassa käsittelystä :)<br /><br />Hertta istuu jo paremmin, laittaa painoa myös vasemmalle kankulle. Vtj ei läheskään niin jäykkä eikä arista sarvennoisen aluetta enää lainkaan.Nyt harjoitellaan oikeaa istumistapaa pari viikkoa että tuo vinous ei jää lihasmuistiin. Oikea lapa vielä jumissa, sitä voidaan vetreyttää iltaisin ja oikeanlaista istumista olisi hyvä muistella parisen viikkoa ettei tuo vinous jää lihasmuistiin.<br /><br />Kiitokset <a href="http://www.kingijakamu.com">Erika</a>lle, teit tapasi mukaan hyvää työtä :)Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-45135890587186091272009-01-04T22:28:00.001+02:002009-01-04T22:31:49.206+02:00Koko kasa ;)<div style="text-align: center;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyMByO7_eK7ZQ33hT7qSjt44PzxgCmFHo9BhJIDz_1xDrzhApyje2_8FcYTsT0fGi4v1OIPirRSJdRCsdbozD9zZdzC1vU94my-Aoz3h0d-Z-0m9Yno3goGZWB6PbMMFxcH8dZ4Z4-8sYQ/s1600-h/_MG_3251b.jpg"><img style="margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 279px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyMByO7_eK7ZQ33hT7qSjt44PzxgCmFHo9BhJIDz_1xDrzhApyje2_8FcYTsT0fGi4v1OIPirRSJdRCsdbozD9zZdzC1vU94my-Aoz3h0d-Z-0m9Yno3goGZWB6PbMMFxcH8dZ4Z4-8sYQ/s400/_MG_3251b.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5287538154056433986" border="0" /></a><br />Kuva by Mari Birling<br /></div>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-66507992758491825122009-01-01T16:44:00.002+02:002009-01-01T17:10:55.251+02:00Iloista tätä vuotta :)Myttyräinen lähtikin vielä meidän mukaan maalle, kun vähän kerjättiin. Kiitos Marille että maltoit (hiukan pitkin hampain) luopua pikkuhirviöstä muutamaksi extrapäiväksi ;)<br />Myytti on hienona apuna Hertan ulkoiluttamisessa x) Hetsin kun pitäisi ottaa pari viikkoa suht rauhallisesti joten enemmän fysiikkaa koettelevat leikit on pannassa mutta koska Myytin kanssa painit ei tule kyseeseen (pikkupimu vetää herkästi lunta otsalohkoon jos isompi kehtaa jurauttaa päälle) joten ne vetää vaan kevyttä hippaa pitkin peltoa ja välillä sitten oma-alotteisesti rahoittuvat kuljeskellen omia polkujaan.<br /><br />Vuoden vaihto meni jouhevasti eikä kukaan jännännyt paukkuja tai välkettä ulkonakaan. Ei edes maalla vaikka siellä tuntui itsestä että räjäytystyöt oli käynnissä heti navetan nurkalla.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-68768200081691706252008-12-31T18:14:00.005+02:002009-01-04T23:08:05.979+02:00Pieni ketunpoikanen juoksenteli mäessä, pieni ketunpoikanen...<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiO7TsEj2pSfCwjOJKxrxMeH-q4ssqOYH9Ji3WMRJqIZxw9Ab5VDEus7GWlcnwUPILemU7WGGa7AoNSyDVWac-AndBSmkMyHuGehDe88xz2GpwOYpF44gQrl_cgvfz0IKsQ8HahG3rqvoBS/s1600-h/_MG_3051b.jpg"><img style="margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 217px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiO7TsEj2pSfCwjOJKxrxMeH-q4ssqOYH9Ji3WMRJqIZxw9Ab5VDEus7GWlcnwUPILemU7WGGa7AoNSyDVWac-AndBSmkMyHuGehDe88xz2GpwOYpF44gQrl_cgvfz0IKsQ8HahG3rqvoBS/s400/_MG_3051b.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5285989599414361314" border="0" /></a><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgblC8C0DYh3TqhEM9EGWXG13D2Tjb77y6ea8-k9B0a8ZdUxpbQKtnzFHy73iyf86Y0h28ZlAnR0cWu972z7qd_p0hUdrgCWnvioN7ohj97MWVVJTzhyYmHVoD1JEG9LYYeoz8DQ7uFk3qe/s1600-h/_MG_3051b.jpg"><br /></a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-36984532337820052532008-12-30T15:30:00.002+02:002008-12-30T16:06:24.545+02:00BlondiT tuli taloon.Hertta tuli lauantaina ja Myytti eilen, joten touhua riittää. Hertta oli vähän sitä mieltä että tokko tänne toista blondia kaivattaisiin, etenkään kun pikkulikka meinasi tulla silmille Hertan julkituotua mielipiteensä. Varsinaiset pikku bitchit. Alkujurinoiden jälkeen mahtuvat kyllä jo samoissa tiloissa olemaan, mutta enimmän aikansa ovat toistaiseksi portin eri puolilla: leikkimään kun pitäisi päästä jo Hertankin mielestä mutta se on nyt "saikulla". Erika nimittäin kävi hieromassa Helmin, Hertan ja Ketkun maanantaina ja etenkin nuorempi H saa toistaiseksi luvan ottaa tavallista rennommin.<br /><br />Helmi länttäsi takapuolensa patjalle heti kun Erika sen laski käsistään. Ajatteli selvästi että tällä kertaa hän pitää varansa että pääsee käsittelyyn myös kun aina vaan Ketkua hierotaan. Sai sitten olla ensimmäinen. Rouva otti tilanteen vähän turhankin rennosti, se ei olisi millään halunnut nousta seisomaan rungon läpikopeloinnin ajaksi vaan pelkäsi joutuvansa pois. Hieronnan ajan se retkotti kuin huumattuna, silmät kiinni ja selvästi täysillä nauttien. Ei tosiaan tarvinnut komentaa olemaan rauhassa tai istua vieressä pitelemässä kiinni mutta koomasta herääminen vaati jo vähän enemmän ponnisteluja ;)<br />Vasen puoli on vähän tiukempi kuten viimeksikin ja kylkiluiden välissä on kuonaa. Muuten veteläs eikun hyvässä kunnossa. Hemppa nyt vaan ON rento.<br /><br />Ketku on aina suunnattoman iloinen Erikan tullessa ja lähtiessä. Sillä on myös vakavia pystyssä pysymisvaikeuksia mutta se ei jaksaisi millaan maata rauhassa koko aikaa. Välillä sattuu sen mielestä liikaa ja välillä se vaan haluaisi tehdä jotain muuta. Siinä missä Helmi keskittyy hierontaan joka ainoalla solulla, Ketkun solut on pääasiassa kiinnostuneita kaikesta muusta, ettei vain mitään menisi sivu suun.<br />Ketkulla selkä ja takajalat tiukat, aristaa eniten suoliluun edestä, ei niinkään ristiluun alueelta. Rangasta ei löytynyt mitään aristuksia tai muita omituisuuksia.<br /><br />Hertta oli ensimmäistä kertaa hierottavana ja suhtautui asiaan vähän epäluuloisesti kun ei ollut äiskäkään mukana tukemassa. Pyrittiin antamaan sille paras mahdollinen rauha joten Jussi jäi sen seuraksi kun mä poistuin lasten kanssa muihin tiloihin. Vähän levoton se oli ollut mutta antoi kuitenkin ihan suosiolla hieroa. Hyvä että hierottiin, kyllä siellä "jälkiä" auton töytäsystä oli.<br />Vasen puoli oli kipeämpi ja näkyi (kun näytettiin) munkin ilmään selvästi mm. siinä että vasen takajalka oli paljon jäykempi; ero oli aika hurja ennen kuin lihakset vähän lämpeni, ja siinä ettei halua istua molemmilla kankuillaan vaan siirtää painon aina oikealle puolelle. Istuu siis aina vähän vinossa ellei sitä rualla ohjaa tiukasti suoraan. Vtj. iso sarvennoinen oli selkeästi arka, samoin aristaa sen ympäristöä. Koko selkä todella tiukka. Mitään ei onneksi kuitenkaan ole varsinaisesti rikki. Hierotaan maanantaina uudestaan, samoin Ketku.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-35871713209958014632008-12-25T19:22:00.002+02:002008-12-25T19:40:41.522+02:00Hienoa kun piskiset vetääVetäminen on sellainen mitä mun hermo ei koirilta kestä. Yhtään.<br />Paitsi joissain pienissä poikkeuksissa. Kuten pulkan vedossa tai ylämäessä....<br /><br />Tänään tehtiin lenkki niin että molemmilla koirilla oli perässään oma pulkka lapsella varustettuna. Sekä muksut että koirat tuntui tykkäävän hommasta kovasti ja kaikki käyttäytyivät moitteetta. Ellei joku tahdo pitää moitittavana Noan hiukan epäkohteliasta nukahtamista kesken pulkkareissun. <br /><br />Tosi jouluinen fiilis oli siinä koko perheen voimin taivaltaessa. Mieli alkoi tehdä tietysti kunnon ahkiota ja vetovehkeitä, harmi etten tajunnut pukilta niitä pyytää vaikka sellaisten hankinnasta on ollut puhetta jo pidempään.<br /><br />Mukavaa loppujoulua ja -vuotta itse kullekin :)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-58799696494253093762008-12-24T10:05:00.003+02:002008-12-24T11:08:18.495+02:00Sairas joululoma?Koirien lomailu on jatkunut edelleen, tällä kertaa mun sairastelun takia. Miun massu on ollut mystisesti kipeä ja kävin sitä tohtoritädeille ja -sedillekin varuiksi näyttämässä kun ei tolpillaan enää meinannut pysyä. Tohtorit napsaisi viattoman umpparin pois ja maha on edelleen kipeä. Sekä alkuperäisestä kohdasta että leikkaushaavasta.<br /><br />Yö meni valvoessa ja koska ei parempaakaan tekemistä ollut niin päätin että saikku alkaa riittää, me mennään ulos! Aamuyön valvottuina tunteina unenpöppöröisessä ja lääkepöllyisessä päässä ei voi syntyä kuin hyviä ideioita, eihän?<br />Koska vatta ei vielä kestä kovin vauhdikasta menoa enkä halunnut että koirat joutuvat himmailemaan mun takia vaihtoehtoina oli a) sysipimeä metsä b) umpihankinen pelto josta päätyisi sysipimeään metsään c) PULKKA! No joo, ensin ajattelin kyllä potkuria mutta sitä ei pimeässä löytynyt. Ensimmäiset vaihtoehdot tuntui hiukan... no, tylsiltä joten ei muuta kuin suunnittelemaan kuinka valjastaa koirat pulkan eteen.<br /><br />Valjasviritelmä oli ihan yksinkertainen ja näppärä, mitä nyt joitain pieniä puutteita matkan varrella ilmeni. Yllätyksekseni koirat veti itse pulkkaa ihan mallikelpoisesti, minä uskonpuutteinen kun olin hiukan pelännyt tämän päätyvän samoin kuin edeltäjänsä, muinainen minisuksi-projekti. Se ei sujunut, tuota, kovin hyvin.<br />Ongelmia tuli siinä vaiheessa kun mä istuin kyytiin. "Mennään!" käsky aiheutti rajoja koettelevan tungoksen. Pikkupiskien pienet herneet kun ajattelivat että jee, ilmaista kyytiä! ja ne pomppasivat äiskän syliin. Siinä sitten ihmeteltiin päällekkäin jotta mikä on kun suksi ei luista?<br />Koirat ylös, valjakset ojennukseen ja uusi yritys, sama tulos. Lopulta sain ne liikkumaan yhtäaikaa samaan rintamasuuntaan ja sain kyyditystä huikeat muutaman metrin. Vetohommissa iskee hiuka ja pysähdys tehtiin ilmeisesti jonkinsortin pikaruokalaan, riihen nurkalle. Ruoka olisi jokaisen kuulunut pyydystää itse, mutta oli sen verran pikaa että meni työläisiltäkin sivu suun.<br /> Mitä sitten ollutkin se mikä hangen alla kiisi. Viesti kuitenkin meni perille, motivaatio vetohommiin ei nälkäisenä ole huippuluokkaa. Pihaan palattiin koirat tyhjä pulkka perässä paukkuen ja minä lasten hyötykäyttöä suunnitellen...<br /><br />Liikunnan iloa tuosta ei paljoakaan irronnut joten päätin lainata anopin potkuria. Kuinka fiksua on valjastaa kaksi tekemisen puutteessa kitunutta, viikkoja ilman hihnakosketusta elänyttä, kilpailunhaluista ja kuurokorvaista elukkaa potkurin eteen ja lähteä baanalle puolikuntoisena ilman puhelinta, any guess? Ihan fiksua. Tosin pienet, nopeasti vilahtavat mielikuvat katkenneista jaloista ja revenneistä sisuksista saivat mut vaihtamaan valjaat pantoihin ja mielihaluista huolimatta olemaan köyttämättä hihnoja kiinni itseeni tai potkuriin. Musta on selvästi tullut vanha.<br /><br />Parisen tuntia oltiin liikkeellä ja selvittiin ilman suuria kommelluksia. Yksi vastaantuleva ärhentelevä uros olisi kuulemma ollut sakinhivutuksen tarpeessa mutta sen hihnan toinen pää päätti vaihtaa suuntaa ennen sitä. Toisella kertaa meinasin oikeasti mennä nurin kun pihassaan (joo, siis ihan kehtasi omassa pihassaan) juoksulangassa ollut valkkari säntäsi haukkuen kohti ja nämä pällit tietty vastaamaan haasteeseen...<br />Oikeesti reissu oli ihana. Pimeys vaihtui hämäräksi, koirat ravasi vierellä eikä muita liikkujia juuri näkynyt. Välillä saivat irroitella pellolla tai metsässä keskenään jottei liian tasaiseksi teputtamiseksi mennyt. Mielellään kuitenkin vaihtoivat aina resuamisen takaisin juoksuun. Etenkin kun oikea järjestys löytyi, eli Helmi sai juosta reunimmaisena pidemmällä hihnalla ja K meidän välissä jolloin rouvaa ei pikkupojan hidastelut ja penkan haisteluyritykset häirinneet. Hemp tosin saikin sitten taajaman ulkopuolella olla ilman hihnaa. Pyllyä välillä keikuttaen näytti suunnan ja määräsi tahdin, tuntui sekin nauttivan ;)<br /><br />Pieni nostalgianpoikanenkin piipahti, en ole noilla reiteillä käynyt aikoihin ja pimeässä potkutellessa tuli elävästi mieleen kaksi paria punertavia hörökorvia, pelmuavat harjat ja napakat laukka-askelet. Niitä teitä ja polkuja kuljettiin hevostenkin kanssa. Voiton haudalle asti en uskaltanut lähteä vaikkei matkaa olisi montaa kilsaa enää ollutkaan. Olisi tullut liian ikävä.Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-9016240386896548702008-12-23T23:23:00.001+02:002008-12-24T10:05:13.414+02:00Pikku possut pellossa... eikun maalla.En yhtään ihmettele jos puoli pitäjää pelkää (mua ja) mun koiria. Ne vähätkin käytöstavat mitä niillä kotona on, tuntuvat jotenkin mystisesti katoavan maalla ollessa. Tästä aiheesta on saattanut tulla avuduttua pari kertaa aiemminkin.<br /><br />Vieraat.<br />Kotona haukutaan vähän (no vähän on vähän suhteellinen käsite, vähemmän kuitenkin) ja istutaan sitten odottamaan (istuminenkin on vähän suhteellista, odottamisesta puhumattakaan, mutta tajuatte pointin?) että vieraat kerkiävät ängetä ahtaaseen eteiseen, ennen kuin rynnätään sekaan tuuppimaan niitä nurin. Maalla sama menee niin että huudetaan kitarisat heiluen jo ennen kuin ketään on ovella (iso talo, pitää olla varma että äiskä kuulee vaikka olisi peräliiterissä. Tai pihalla. Tai siinä vieressä). Lopulta äiskäkin verryttelee niitä kiturisoja kun luupäät ei käskystä hiljene. Sitten yritetään istua, yhtäaikaa. Lattialla käy kumma vesisänky -ilmiö; kun toisen pyllyn saa osumaan siihen niin toisen kimmahtaa saman tien ylös. Kun pyllyt on (kuvitellun) hetken (suhteellista!) siellä lattiassa ja näennäinen rauha maassa, voi sitten luvan kanssa mennä tervehtimään tulijoita. Huutamalla. Täällä maalla kun lappaa kaiken näköstä sakkia niin pitää olla tarkka ettei ne vaan luule että talossa on lepsuja vahteja. Ei ole kyllä muuten näkynyt yhtään vesilasin pyytäjää, uskonmarkkinoijaa tai mitään muutakaan kaupustelijaa. Se yksikin veteraanien asialla ollut solttupoika kääntyi jo ekoilta rappusilta, kerkesin nähdä vain poistuvan selän.<br />Ei me oikeesti olla niin pahoja miltä kuulostetaan.<br /><br />Koirat.<br />Koska koko pitäjä on meidän ja vain meidän koirien hallussa, muilla ei ole tänne asiaa ilman asianmukaista passintarkastusta ja tullausta. Piste.<br />Mä vielä jotenkin ymmärrän että Ketku käy vähän kierroksilla ja aukoo herkästi päätänsä, niin se tekee joskus kotonakin mutta että Helmi! Ämmä kohta 6vee joka normaalisti vilkasee lähinnä kuononvarttaan pitkin tai erityisen pienille ja erityisen söpöille sanoo ystävällisesti PIIPPIIP sanoo täällä että räyh, ans ku mä näytän kuka määrää.<br /><br />Käskyt.<br />Käskyt muuttuvat täällä jotenkin hepreaksi sillä niitä ei vaan voi ymmärtää pienet komikieliset koirat. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Toisaalta mikä minä olen niitä tuomitsemaan kun taitavat mallia ottaa ihan allekirjoittaneesta itsestään. Maalla on mukava ottaa rennosti eikä olla niin nöpön nuuka. Mitä siitä jos tukka on pystyssä ja se iänkaiken vanha pilkkihaalari jo parhaat päivänsä nähnyt? Tai siitä että mun armaat mussut (kaksi- ja nelijalkaiset) karkaavat vähän (..!) käpälästä? Ei se niin vaarallista ole, eihän?Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3840144162195019228.post-68823503687728822432008-12-10T01:46:00.004+02:002008-12-10T02:30:40.160+02:00KetkumiesEsine"ruutu", pitkä kaistale tasaisella lumella, vierailla esineillä. Jätkällä ei ollut aikomustakaan nähdä vaivaa muun kuin juoksemisen suhteen, olisi pitänyt laittaa se autoon jo siinä kun ei ruutuun mennessä löytynyt seuraamista sitten millään... Kaikki kolme esinettä se sieltä toi mutta bongasi vainun aina mennä viipottaessaan. Plussaksi on mainittava että hajun saatuaan se ilman erillistä huutelua etsi ja toi. Mun pitäisi vielä malttaa vähentää kehumista kesken kaiken, kun se kerran osaa. Häiriöitä oli kiitettävästi: koiria, pressuja, autoja, auroja...<br /><br />Tottis, Myy teki vieressä ja vieras uros jäi tuijottelemaan vähän matkan päähän. Keskittyminen ei ollut ihan perusKetkua, en tiedä kärsikö motivaatio aiemmasta kovistelusta vai edellisiltana vedetystä sikakilosta (jep, kaveri sai eilen kilon siankappaleen josta jäi jäljelle n. miehen nyrkin kokoinen kappale) joka tuotti ainakin tappavia kaasupurkauksia....<br />-Paikkamakuu skarppi, perusasento ei ollut ihan suora kun putosi osittain mun eteen. Paikkamakuu otettiin ekaa ja sitten uusiksi loppupäässä kun jouduin siirtämään muun liikennöinnin takia eteenmenopallon parempaan paikkaan. Pysyi vaikka poistuin parikymmentä metriä sen taakse. Ehkä etupuolella oleva Myy oli kiinnostavampi.<br />- Liikkeestä seiso, eka vähän haparoiva ja istui, toinen hyvä.<br />- Noudoissa kaikenlaista pientä säätöä. Tänään taas varasteltiin urakalla, saalistettiin, heitti suurinpiirtein kuperkeikkaa kapulan kohdalla kun osa koirasta pysähtyi, osa ei... Heittelin kapulaa myös ilman noutolupaa mikä yleensä rauhoittaa tilanteen pitkäksi aikaa, nyt ei mitään vaikutusta. Luovutus saisi edelleen olla siistimpi, lähinnä asentoon tulo ja kapulan pito (pitäs vissiin vahvistaa niskalihaksia kun kapula alkaa aina vetämään toiselle puolelle). Nyt oli poikkeuksellisesti kilon kapula. Jonka hajoitimme heittämällä jäähän...<br />- Eteenmenossa sitä hämäsi jokin, meinasi ensin lähteä oikealle, sitten vasemmalle. Kun lopulta lähti eteen niin meni varmasti ja kovaa.<br />- Seuraamiset oli kautta linjan aivan sieltä ja syvältä, kontakti ala-arvoinen.<br /><br />Lopuksi otettiin vielä yksi ilmaisu kiintorullalla. Ketkullahan ei ole aikoihin ollut kiintoa kaulassa joten sitäkin tyytyväisempi olen, meni nimittäin nappiin! Löysi hyvin, haistoi itseasiassa jo lähetettäessä ja muutin lähetyssuuntaakin enemmän maalimiehen suuntaan kun koira oli niin varma itsestään. Oli nuuhkaissut äijän naamaa, napannut rullan ja palasi takaisin. Myös näyttö oli erinomainen :) Täytyy vähän sumplia tuota rullaa kun aukeaa liian helposti. Rulla oli toisesta päästä auki kun palasi, en tiedä missä vaiheessa oli lauennut, mennessä, suuhun ottaessa vai tullessa. Pääasia että jätkä oli HIANO!<br /><br />Pääsivät vielä purkamaan energiaa leikkimällä ja Ketku ehti koheltaa urakalla. Ensin se juoksi pahki vahvaan ketjuun jotta jytke kuului. Muutaman tovin päästä se kiljui täyttä kurkkua pusikossa ja kun pääsin paikalle niin roikotti oikeaa etusta ilmassa. Upeasti tyyppi malttoi odottaa rauhassa että päästiin paikalle vaikka sattui ja muut koirat juoksi kattomaan että mitä se kiljuu. Luvan saatuaan könköili sitten kuitenkin itse tielle eikä jalasta/kyljestä löytynyt mitään vikaa. Hetken verran ontui mutta ennenkuin ehdin autoon saada niin se päästeli jo samaa vauhtia kuin ennenkin. Arvoitukseksi taisi jäädä että mikä oli ongelman nimi, tuolla ei kuitenkaan ole tapana pienistä huudella. Vesottuja pajuntynkiä siellä pusikossa näkyi, olisiko sitten sellainen tökännyt..?Unknownnoreply@blogger.com0