sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Jäät <3 Myytti <3

Kerrassaan mahtavaa kun Kivijärvikin on kunnolla jäässä. Myttyrän kanssa seikkailtiin pari tuntia tuolla jäällä ja vastarannalla ihan kaksisteen. Pimeäkin pääsi siellä pusikoissa rysytessä vähän yllättämään kun ei oikein malttanut palata. Mennään ny vielä vähän... Taskulampun mukaan ottaminenkin vilahti kyllä jossain takaraivossa mutta kuittasin sen sillä että eihän sitä nyt tossa jäällä tartte. Jos tulee pimeä niin suunnistaa sitten kotivalojen perusteella.
Hyvä idea mutta harmi vaan että a) ne ei sentään niin tehokkaat ole että näkyisi tuonne metsän keskelle b) ei oo muuten meidän tönö ainoa valollinen torppa tässä lähirannoilla...

Hävyttömän hauskaa oli. Hienoa huomata miten M on rentoutunut ja saanut itsevarmuutta. Se huiteli melko etäälläkin tsekkaamassa kiviä ja kaislatuppoja. Haastoi leikkiin ja kehtasi rähistä ja purra ihan reilustikin.  Kaikesta sitä ihminen onkin onnellinen. Jossei kukaan meidän taistelua nähnyt niin taatusti ainakin kuuli ja äänen tuoma mielikuva tuskin vastasi todellisuutta :P Kukaan ei kuitenkaan rynnännyt pelastamaan mua hirveältä tappajapedolta joten ihan itse jouduin leikin lopettamaan. Hyvin se laski katossa rullanneet kierrokset välittömästi riittää-sanasta ennen kuin mulla oli edes omat kädet alhaalla. Se on paljon edistynyt tuossakin, pystyy  kontrolloimaan niitä kierroksiaan. Myös alaspäin.. (Mistä allekirjoittaneen kohdalla ei voi vissiin sanoa samaa, kröhm).
Rohkea, reipas ja itsenäinen siis. Ainakin pimeän tuloon saakka  ;)

Ihan kuin olisi ollut lenkillä hoffijunnun kanssa, siis.
Mikä on miellyttävä yllätys sillä mä olen epäillyt useita kertoja että siinä on taatusti epäilyttävän runsas kerääntymä salukigeenejä :P Ulkonäöllisesti se onneksi jo muistuttaa huomattavasti enemmän hovawarttia kuin salukia mutta sen halu ja tarve juosta... Se on jotain ihan muuta kuin kellään meidän koirista koskaan. Se voi elää ilman painia, rähisemistä tai rapsutuksia, mutta ei ilman juoksemista. Tai tämän käsityksen siitä helposti saa ;) Hepulit on kyllä ihka-aitoja hoffihepuleita :D

1 kommentti:

Sanna kirjoitti...

Miten kumman tutulta tuo kaikki kertomasi kuulostaa! Myytti on kuin Ruska <3