Otimme Ketkun kanssa osaa Pirkanmaan Pelastuskoirien järjestämään koulutusviikonloppuun Punkalaitumella 16.-18.5. Kivaa oli ja ongelmia ilmeni mutta erinomaista ohjausta saatiin. Meidän osalta jälkikoulutuksesta vastasi Minna Knuuttila ja tottiksesta Johanna Nuutinen.
Ketkun kanssa keskityttiin peltojälkeen. Lauantai-aamun ensimmäinen jälki meni esine-etsinnäksi, koira haahuili ja löysi esineet ilmavainulla. Tässä tosin kävi miulta pari pahaa mokaa. Meillähän ei ole koskaan ollut paalua jäljen alussa. Vastoin aikeita lähdin nostamaan jälkeä kauempaa enkä suinkaan paalulta. K nosti nätisti, lähti jäljestämään mutta tajusi että hei tuolla takana on esine (paalu). Lähti takajäljelle, mutta liina loppui ennen kuin pääsi paalulle enkä tajunnut antaa lisää löysää. Olin vain tyhmänä ihmeissäni että miten se ny takajälkeen, kun ei se koskaan... Siinä vaiheessa herra löi hanskat naulaan eikä jaksanut keskittyä hommaan.
Ketkuhan on pääasiassa treenannu metsäjälkeä joten myöhemmissä harjotuksissa palattiin reilusti alkuunpäin ja iskettiin ruokaa koko jäljen mitalta. Ei se sitä syönyt mutta jäljesti kuitenkin tarkemmin. Koko viikonlopun koira oli kuitenkin vähän sellainen "huoleton", ei ketkumaisen skarppi kuten normaalisti. En tiedä miten paljon vaikuttaa se että se oli vissiin ekaa kertaa treenireissussa viikonlopun yli ilman Helmiä. Ainakin perjantai-illan huusi autossa vahtihuutoa koko illan joka rasaukselle. Ja yöllä murisi Juuso-hoffille aina kun Juuso liikahti. Että väsynyt se ainakin oli sen jälkeen.
Tottiksissa sain taas huomata olevani ihan liian kriittinen itse. Mikään liike ei kelpaa ja aina suorituksissa on valittamista/viilaamista vaikka Pöpparka tekisi kuinka hyvin.
Johannan kootut ohjeet meille:
- Jääviin liikkeisiin selkeä patukan jättö koiran taakse hetsauksen jälkeen. Liike ja välitön vapautus motskulle. Ero oli selkeä jo parin kerran jälkeen.
- Seuraaminen on koiralla ihan hyvää, relaa itte. Jätä ylimääräset käsi-, askel- ja vartaloavut pois; koira ei niitä tartte, se vain häiriintyy niistä.
- Ota paikkamakuu laajempana liikkeenä. Seuruuta paikalle, käske maahan, poistu ja jätä patukka taas selkeästi niin että koira sen näkee mutta itsesi taakse. Palatessa palkaa namilla maahan, ota perusasento ja vasta sitten vapauta koira palkalle.
Lisäksi Jossu katsoi vierestä ja ilmoitti jokaisen varpaan liikahduksen mulle ja mä kävin aina korjaamassa mitään sanomatta sen liikahtaneen jalan paikalleen. Hyvin Ketku häiriön alla pysyy, Jossu leikki, hyppeli ja potki urakalla maata koiran vieressä ilman että K kummemmin reagoi. Muutama liikahdus siltä sentään saatiin jotta pääsin korjaamaan. Mun takana oleva patukka auttoi sitä keskittymään sen verran paremmin että turhautunut liikehdintä väheni.
Hyviä neuvoja saatiin molemmista lajeista ja meininki muutenkin oli ihan hauskaa x) Tykkäsin reissusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti