Agiärsytys.

Pisti jälleen eilen mietityttämään että miksi ihmeessä rysyän siellä agikentällä koirien kanssa. En erityisemmin tykkää lajista, itse asiassa hetkittäin inhoan sitä (lähinnä silloin kun ruumiinosani eivät toimi ja etene kuten olisi suotavaa).
Koirat kuitenkin tykkää kympillä ja ekä nekin on ansainneet välillä tällaisen rennon hauskanpidon ilman suuria tavotteita. Vielä kun ohjaaja muistaisi että ainoa tavoite on pitää hauskaa, viis siitä meneekö homma ihan nappiin.

Jippona oli tänään irtautuminen: peräkkäin hyppy, okseri, hyppy ja putki. Ensin hyppy +putki molemmilta puolilta ongelmitta. Kaikki esteet tuotti jo vähän problematiikkaa, ainakin ohjauksen taholta. Tuskallista. Koira meni esteistä ali ja kiersi. Lopulta se meni kaikista esteistä yli, teki pienen kunniakiepauksen ja juoksi vielä putkeen.

Toinen tehtävä oli hyppy-haltuunotto-putken vääräpää. Mikä sujui nätisti joskin mun "tässä" käsky oli "melko" voimakas.

Itsekseen harjoiteltiin takaakiertoa, jossa K ensin hyppi mennen tullen siivekkeiden yli. Itse kierrossa ei ollut vikaa. Asia korjautui sillä että otin pari metriä taaksepäin ja annoin taas koiralle tilaa toimia.
Rengas ei ole vielä lainkaan varma. Menee nätisti jos saa jonkin avun; käden heilautus tmv, muutoin saattaa edelleen livahtaa reunoilta.
Keinulla meni alkuun ensimmäisen kontaktin yli mutta kun jätin namin kontaktille (myös tarpeeksi alhaalta ja jarruttaen ohjaaminen olisi voinut olla vaihtehto. Hienosti hidastaa/pysähtyy käskystä.
Kepeissä jälleen se ongelma että puutun liikaa. Sohin kädellä ja tungen liian lähelle. Kun jään riittävän kauas ja käytän koiran ohjailuun käsien sijasta kroppaa, parani huomattavasti.
Yksittäistä (mustaa) putkea otettiin myös, siinä ei sen kummempaa.

Onneksi porukassa on ennestään tuttuja kavereita jotka ei mun avautumisista enää häiriinny. Jutin ja Riitin kanssa käytiin vielä vähän loppuverkalla juoksentelemassa ja Helmikin pääsi mukaan. Rouvaa tuntui hiukan kismittävän se ettei hän ollut päässyt kentälle ja Ketz taisi tuntea sen nahoissaan.