torstai 25. syyskuuta 2008

hehkutusta ja kiroilua

Helmin kanssa kävin ottamassa viime hetken hyppynoudot. Hienosti meni, ensimmäisellä vinoesteellä ei tosin löytänyt kapulaa, pyöri hetken ja kiipesi sitten takaisin. Toisella kerralla sujui mainiosti.
Hyppyesteellä myös kaksi ok suoritusta, lukuunottamatta sitä että takaisin tullessa koskee esteeseen, mutta siihen nyt on turha puuttua tässä vaiheessa. Täytyy muistaa kisoissa heittää kapula pidemmälle, jos siitä olisi apua.

Lisäksi otin luoksetuloja ja seuraamista Valintatalon pihassa. Perusasennot oli hienoja ja skarppeja. Luoksetulon loppuasento tuntuu olevan paljon mun kropasta kiinni mutta en tiedä mitä hienonhienoja merkkejä mä sille annan jotta se ymmärtää väärin.
Huutelin siinä lomassa paikalle tulleille treenikavereille joten H päätti Ketkun haukun innoittamana lähteä tarkistamaan tulijat ja melkein jäi pyörän alle, onneksi sekä pyöräilijä että koira selvisivät naarmuitta. H sai mun taholta korotetulla äänensävyllä tullutta palautetta ja se perhana meni heti Jennin viereen, josko sieltä irtoaisi sympatiaa. Seurauksena se että pihalla tehtiin sitten henkilönkiertoa tovin aikaa. Viime viikonloppu oli onneksi tuoreessa muistissa ja Ämpälle välähti äkkiä että mitäs tässä pitikään tehdä.
Tikiksellä otettiin sitten vielä vieraiden ihmisten kanssa ryhmää ja parin ärähdyksen jälkeen meno alkoi taas olla kohdallaan.

Mua ei yleensä jää vaivaamaan mikään treeneissä sanottu tai tapahtunut pitkään jälkeenpäin mutta nyt täytyy sanoa että tuo henkilöryhmän taannoinen (pari viikkoa?) moka raivostuttaa edelleen. Lähinnä siksi että sillä oli näin massiiviset seuraukset ja näin pahaan saumaan. Mun treenaustyylistä saa aivan vapaasti olla ihan mitä mieltä haluaa ja mielelläni keskustelen asiasta ja perustelen tapani ja/tai jopa saatan muuttaa mielipidettäni mutta ÄLKÄÄ KOSKAAN jääkö väittämään vastaan SILLOIN KUN KOIRA SUORITTAA, vaan antakaa se suoritusrauha sekä ohjaajalle että koiralle. Huomauttaa saa jos huomaa ohjaajan mokaavan mutta jos ohjaaja on eri mieltä niin oletusarvo on aina se että ohjaaja tuntee koiransa sivullisia paremmin ja hänellä on syynsä toimia kuten toimii. Silloin asiasta voidaan keskustella kun koira on autossa omassa rauhassaan eikä keskellä tilannetta.

Kyllä -Helmi paineistui tuossa tilanteessa mutta niin sen oli TARKOITUSkin. Tilanteesta olisi selvitty hyvinkin nopeasti sillä yhdellä oikaisulla mikäli osa henkilöryhmässä olleista ei olisi alkanut voivottelemaan ja vänkäämään ohjaajan kanssa täten luoden koiralle ristiriitaa ja palkiten sitä irtaantumisesta ohjaajasta ja siirtymisestä muiden viereen.
Sen lisäksi ko. koirassa on showtähden ainesta, se ei suinkaan ollut niin pihalla tilanteesta kuin antoi vieraiden ymmärtää. Se että sille on steppailtu ja sitä on omilla askelluksilla houkuteltu mukaan on yksi pääsyistä seuraamisen ja ennenkaikkea sivulletulon viime aikaiseen heikkouteen. Tästä syystä en sitä olisi halunnut tehdä mutta tilanteen katkaisemiseksi minun oli pakko astua ryhmästä ulkopuolelle jolloin koira otti oikean paikkansa. Ei kuitenkaan pääasiallisesti siksi että se ei olisi tullut ilman mun liikkumista vaan siksi että henkilöryhmän valitusvirsi katkesi. Se ei saanut enää sieltä tukea joten se katsoi parhaaksi mukautua mun vaatimuksiin (minkä se olisi tehnyt myös vaaditussa kohdassa jos äänessä olleet ihmiset olisivat vaivautuneet kuuntelemaan ohjaajaa). Näin ollen jouduin myös palkkaamaan koiran hlöryhmän ulkopuolella sen sijaan että olisin halunnut kannustaa sen oikeaa käytöstä nimenomaan ryhmän keskellä.
Että Kiitos. Tai jotain sinnepäin.

En tiedä tuleeko tämä ikinä asianosaisten silmiin mutta ehkä tämä auttaa paitsi minua tilanteen purkamisessa niin muistuttaa myös muita asianmukaisesta kenttäkäytöksestä. Jos tämä nyt jäi jotain vaivaamaan niin muhun saa olla yhteydessä ja voin asiaa puida vaikka kentällä kasvokkain. Toivottavasti joskus pääsen ottamaan asiallisemman revanssin samojen henkilöiden kanssa.

Ei kommentteja: