Hohviporukalla tokoilemassa palokassa.
Helmillä vire alkuun hyvä mutta latistui hiukan matkan varrella kun joutui odottelemaan meidän analysoidessa liikkeitä. Teki kuitenkin kaiken mitä pyydettiin. Tarkoitus oli ottaa n. puolet liikkeistä mutta sain silti ahnehdittua ja otettua kaikki paitsi jäävät.
Paikkamakuu pari minuuttia piilossa, ei ongelmaa. Maahanmeno hiukan hidas ja vino, ylösnousu hyvä.
Seuraaminen hmmm... riittävä. Parempaa kuin viime aikoina mutta paremminkin se osaa. Nyt kun on otettu paljon käännöksiä se ennakoi niitä. Jos vaan jatkan suoraan niin jo alkaa ihmettely että heihei, miksei käännytä. Seuraa myös mun eleitä tarkkaan (kontakti ei siis voi olla täysin kehno) ja on jo kääntymässä kun mä ehdin vasta ajatella asiaa. Lisäksi teen ylimääräistä steppausta käännöksissä mikä hiukan väljentää koiran käännöstä.
Mun vasen käsi on aina vaan ongelma. Se hakee edelleen paikkaansa. Jos saan sen sopivaan asentoon ja paikkaan niin oikea käsi jää ihan orpona heilumaan kun kaikki hallinta keskittyy vasempaan. Ja kun keskityn käteen, tuijotan/hiukan käännän päätä vasempaan -> koira ottaa itteensä ja väljyys kasvaa.
Nouto vieraalla, kevyellä kapulalla mikä aiheutti levottomuutta suussa. Nopea (joskaan ei niin räjähtävä kuin ennen) nouto, meinaa jäädä kauas mutta peruuttamalla ja kädellä ohjaamalla tulee oikeaan asentoon. Seuraavaksi perusnouto ilman apuja. Lähti viiveellä ja jäi reilun metrin päähän odottamaan. Kun mitään lisäapuja ei tullut, istui siihen.
Kokeiltiin ottaa ihan vain kapulan nostoa ja pitoa. Koira istumaan reilun metrin päähän, kapula varpaiden eteen ja käsky. Ei muuta valittamista mutta istuessaan H asettelee persaustaan niin että se jäi edelleen ihan liian kauas. Kokeiltiin uudelleen kapula jalkojen välissä, vieläkin hiukan kaukana mutta kuitenkin ylettyy kumartamatta ottamaan kapulan. Laitoin kerran vielä kapulan jalkojen väliin, n. kantapäiden kohdalle. Tästä H selvästi otti painetta jonkin verran ja noukki kapulan luimistellen eikä nostanut sitä mulle vaan meni maahan kapula suussa. Pyysin uudelleen tuomaan ja tokikaan koira ei enää ollut niin lähellä kuin jos olisi istunut suoraan.
Kaukot tekniset ok. Edelleen useimmiten nousee mutta varma se ei ole. Nyt tehdään joka ruualla useampi maasta istuminen. Pieni kippo evästä joka noususta. Syynä voipi olla sen käsimerkkihässäkän lisäksi liian paljon liian pitkiä sarjoja.
Hyppy. Mie olen taas ajautunut liian lähelle estettä. Ei se sinänsä ongelma ole mutta ikävää silti. Eka hyppy ok, istuu lähelle estettä -> miettii ennen takaisinhyppyä. Sain huomautuksen siitä että olen melko lähellä estettä joten uusi vähän kauempaa. Vaikka tuon hyppytyyli on vähintäänkin krhm, huvittava (suoraan ylös ja levitoiden yli) niin paremman ja vauhdikkaamman siitä (no yllätys) saa kun koira ehtii ottaa pari juoksuaskelta ennen hyppyä. Myöskin takaisinhyppyyn jäi enemmän varaa. Tässä ei pitäisi olla ongelmaa. Paitsi että jos yrittää varastaa esteelle ja saa uuden sivulle käskyn niin ei välttämättä lähde ensimmäiselllä hyppää-kehoituksella... Täytyy ottaa hyvissä ajoin seuraamaan jottei edes pyrkisi niin voimakkaasti esteelle.
Luoksetulossa haettiin vain vauhtia, ei muuta (ai mitennniin joku ottanut liikaa pysäytyksiä???) Leikitin patukalla ja juoksin pois. Vauhti oli ihan ok ja palkkasinkin sen suoraan siitä taistelulla. Patukan heitto olisi ollut vielä parempi vaihtoehto mutta eihän Hempua kiinnosta lentävä ja maahan mätkähtävä esineet. Nehän hiekkaantuukin siinä, yäk. Iän myötä näkyy lisääntyvän herkkyyskin...
Summa summarum: kiva että koira ei ollut täysi lahna (liekö ongelma sitten ainakin osittain todellakin liian köyhässä ruuassa, nyt on pari päivää saanut rasvan lisäksi myös extraprotskua kokeeksi) mutta mua niin KETUTTAA! Ei prkeles että tekisi taas mieli ripustaa hanskat naulaan. KAIKKI avoimen liikkeet oli talvella täysin kunnossa (no seuraamisessa hiottavaa) ja nyt niistä ei toimi mikään. Eikä voi muuta kuin katsoa peiliin. Mie en luota koiraan, jään jumiin/palaan vanhoihin huonoihin tapoihin, ahnehdin liikaa ja onnistun vielä jotenkin painostamaankin koiraa.
Jospa nyt ei kuitenkaan ihan jätetä leikkiä kesken mutta son fakta että enemmän tartten porukkareeniä tokon suhteen. KO:lle käteen mielellään sellainen rumaääninen torvi jota se voi töräyttää aina mun mokatessa xD
Huomiselle luoksetulon pysäytys, liikkeestä seiso, kaukot (lyhyet!) ja nouto.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti