Ketkun työskentelyyn olen varsin tyytyväinen, se teki innolla loppuun asti.Ensin päästin sen vapaana alueelle kulkemaan jotta nähdään kuinka se liikkuu moisella vaihtelevalla alustalla kun ei ole koskaan tuolla ollut. K liikkui varmasti ja rauhallisesti, irtaantui kauaskin kuljeskelemaan, tarkasteli itsekseen koloja ja putkia. Hyvin ylittyi sekä betonimöhkäleet, kaapeliputket, auton tuulilasit ja metallilevyt. Yhtäaikaa irrallaan kuljeksiva Laki -juniori tai alueella olevat narttujen pissat eivät juuri häirinneet tutkimusmatkaa.
Varsinaisessa harjotuksessa tarkoitus oli saada alue käytyä läpi ja ukot ylös suhteellisen vähällä koiranohjaamisella. Sen verran lähettelin eri suuntiin että sain sen tarkastamaan alueen suhteellisen kattavasti mutta ei kuitenkaan varsinaisesti pistottaen. Tärkeintä oli hyödyntää voimakasta tuulta.
Alueella oli kolme ukkoa joiden sijainnin tiesin suurinpiirtein. Tein etsintäsuunnitelman ja aloitettiin käymään aluetta läpi tietoisesti tuulen puolelta. Lähetin koiran oikealle ja se upposikin yllättävän hyvin tarkalleen osoitettuun suuntaan ja alueen reunaan saakka. Sieltä pyysin sitä jatkamaan vielä eteenpäin. Hyvin etsi aina raja-aitaa myöten. Sitten pysäyttämättä lähetys alueen keskelle. Merkkasi keskellä ensimmäisenä olevan rojukasan melkein heti ja tarkemmin tutkittuaan uudelleen. Ei kuitenkaan paikallistanut kasan toisella puolella tuulen alla putkessa olevaa maalimiestä. Lähdettiin jälleen etenemään ja koira saikin heti perään uuden hajun äskeisestä maalimiehestä, löysi ja ilmaisi. Näytölle meni ok, pienen ylimääräisen kiepahduksen teki tunnelin suulla. Sen ollessa tunnelissa sisällä ammuttiin 1 laukaus; ei reaktiota.
2. maalimies oli hiukan edempänä keskellä aluetta. Oikeasta reunasta ei jäänyt paljoa tutkimatta joten jatkoimme keskialueen penkomista ja siten lähestyttiin maalimiestä siihen nähden tuulen yläpuolelta. Hieman vaikeampaa, mutta tietoista. K merkkasi hyvin edellisen koiran maalimiehen jäljet ja vanhan piilon. Ammuttiin kaksi kertaa, tällä kertaa niin että koiralla ei ollut vieä hajua maalimiehestä. K kääntyi katsomaan laukausten/minun suuntaan ja minä pöllö annoin käskyn jatkaa. Se ehti huomata mun pienen epävarmuuden ja tuli vähän matkaa kohti: uusi käsky jatkaa. Mun epävarmuus ja turhat käskyt tiputtivat hiukan sen itseluottamusta mikä näkyi epäröintinä seuraavalla maalimiehellä. K jatkoi etsintää häntä pystyssä, sai hajun ja merkkasi maalimiehen selkeästi jo ennen kuin pääsi rullanottoetäisyydelle. Siinä kohti epäröinti kostautui ja K jäi "jumiin". Se ei päässyt suorinta tietä mun luokse joten se yritti lähteä päinvastaiseen suuntaan jossa oli helpoin kulku mutta ilmeisesti poispäinlähtö ei tuntunut hyvältä idealta joten se päätyi pyörimään paikallaan jonkin aikaa ennen kuin löysi reitin jota uskalsi tulla. Paikka oli hankala; kokeneemmallakin koiralla oli myöhemmin työtä päästä eteenpäin. Mikäli Ketkun itseluottamusta ei olisi törkeästi horjutettu niin ratkaisu olisi varmasti syntynyt nopeammin. Näytölle en nyt edes lähettänyt ennen kuin
maalimies vihelsi ja lopulta kutsui koiraa kun K jäi vähän matkan päähän ihmettelemään että mitäs nyt ja mitenkäs sitten... Kutsun jälkeen vei kuitenkin perille asti.3. Maalimies olikin sitten juuri omiaan palauttamaan kolhaistun itsetunnon ennalleen. Ukko oli junavaunussa ovesta vasemmalla olevassa "huoneessa". K kävi kiertämässä oikean päädyn ja lähti haravoimaan oikealle. Kutsuin takaisin ja lähetin uudelleen kohti vaunua ja K merkkasi maalimiehen heti ovelta. Tuonti ja näyttö hyvät, tähän oli hyvä ottaa tauko.
---
Tauon jälkeen kävin Ketkun kanssa palokontissa ihmettelemässä palaneita huonekaluja ja mustuneita seiniä. Rohkeasti meni kummallisesta hajusta huolimatta eikä piitannut oven
sulkeutumisesta tai pimeydestä.Otettiin vielä yksi "tutkinta" ilman ilmaisua. Kahdessa kerroksessa olevia parakkeja kiersi toisessa kerroksessa ritiläpohjainen "käytävä". Lähetin Ketkun ritiläportaat ylös ja käytävää pitkin. "yöyökyök, ällöä. Nää menee varpaiden väliin!" Eteni kuitenkin mutkuttamatta mutta meni kaiken matkan minkä voi vieressä olevaa lautaa pitkin. Samoin maalimiehen löydettyään ja herkut syötyään pelasti itsensä lattialla olevan puukasan päälle. Alusta ei ollut ilmeisesti kovin mieluinen... Kulki siinä kuitenkin.
---
Vielä pieni tauko ja sitten ketteryysesteet sekä seuraamista, hiukan ryömimistäkin ja luoksetulo. Esteitä ei olekaan otettu aikoihin, ja olisiko peräti toinen tai kolmas kerta kaiken kaikkiaan kun niitä otettiin?
Päivän toinen moka tuli keinulla kun olin taas liian hidas ja keinu rysähti alas. Miksi mie en voi koskaan olla ajoissa ja koirat ei voi oppia vaan _aina_ täytyy ensin pamauttaa se keinu maahan liian lujaa? Sitten laiteltiinkin taas nameja jotta saatiin suorituksesta tarpeeksi rauhallinen ja mukava. Meni kuitenkin sitten ihan nätisti. Liikkuva puomi, puolat, putki ja pituus meni hienosti! Puolilla oli vielä muutama nami, muut hoitui käskytyksellä ja pienellä käsiohjauksella (=osoittelulla). Lisäksi oli "katsomo": 4 n. puolen metrin porrasta joita yhdisti toisiin samanlaisiin penkki sekä alhaalla että ylhäällä. Alapenkillä oli lisäesteenä betonimöhkäle. Ekalla kerralla kiersi just nappiin, toisella kerralla hyppäsi kahdesta metristä kun sanoin odota ja koira vissiin kuuli jotain ihan muuta...
Seuraaminen tyypillistä Ketkua eli kai ihan ok, ainakin peruutukset hyviä ja seuraaminen skarppia. Käännökset olisi voinut olla terävämpiä, etenkin täyskäännös. Luoksetulo olisi voinut olla nopeampi ja ryömiessä meinasi pylly nousta aina pystyyn ja kyynärätkin kävi pari kertaa irti maasta.
A-esteen suoritti "kentälle" tultaessa hienosti molempiin suuntiin. Poislähtiessä sama ei enää onnistunut; en tiedä oliko syynä väsymys vai aiempi hurja alastulo parista metristä. Nyt ensin kiipesi ylös mutta palasi harjalta takaisin mun luo. Sitten kiersi ja kun lopulta meni yli niin hyppäsi harjalta alas x2. Täytyy opetella siihen laskeutumistekniikka ennen kuin jatketaan lelupalkan käyttöä.
[Tämän kohdan kuvat © Anna Sinerheimo]
Reissukuvia
1 kommentti:
Aivan loistavat kuvatekstit, lol :D
Lähetä kommentti