Ketku oli ilmeisesti päivällä jo kuralla kun oli pyytänyt isää päästämään ulos. Kotimatkalla ihmettelin silloin tällöin tulevaan pask..pahanhajuista tuulahdusta mutta vasta pihaan pysähtyessä totuus koko karmeudessaan alkoi valjeta. Kun ilmastointi lakkasi hyrräämästä alkoi silmiä kirvellä. Takapaksissa oli pari harvinaisen surkean näköistä koiraa ja "kohtuullinen" määrä kenet tahansa surkeaksi ajavaa kuraa. Ketku-paran pyrstöosa oli hännänpäätä myöten ruskeassa vellissä ja kun se oli yrittänyt peittää tuotoksensa hyvin käärittyyn mattoon, velliä oli työntynyt vaneriseinän ali Helmin puolelle saakka. Rimprenssa nökötti tuohtuneena mahdollisimman kaukana, tiiviisti kaltereihin nojautuen.
Kaikki räppänät auki ja ensin pesuun koira ja sitten auto, tai siltä sentään säästyin; luojan kiitos autossa on edelleen vaneriseinäinen häkki eikä vain sitä suunniteltua veräjää... Liekö Ketkun takalistoa kirveltänyt kun suihkuun ei olisi halunnut tulla millään. Kun ennen töihin lähtöä käytin vielä pihalla ja se sotki varmaan joka ainoan perskarvansa niin se veti liinat kiinni kylppärin ovella, en tule en.
Hain apteekista canicuria ja annoin varuiksi Helmillekin. Kimmo ystävällisesti lupasi illan aikana käydä pari kertaa katsastamassa tilanteen ja käyttämään koirat ulkona. Äsken oli tilanne kuulemma ollut ihan hallinnassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Joko Kepsutti voi paremmin? Pikaiset paranemiset!
Juuh, päästiin vähällä. Ei ollut yölläkään enää käynyt kakalla vaikka maha oli vielä mourunnut. :-)
Lähetä kommentti